Osuuskunnan toiminimi on Lappajärven Vesiosuuskunta ja kotipaikka Lappajärven kunta.

Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesihuoltolaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta voi tarjota vesihuoltopalveluja myös muille vesihuoltolaitoksille. Osuuskunta voi omistaa kiinteistöjä ja osakkeita.

Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen anomus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.
Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi.

Liittymisestä osuuskunnan verkostoon ja osuuskunnan tarjoamien palvelujen käytöstä tehdään kirjallinen sopimus.
Liittymiseen ja palvelujen käyttöön sovelletaan näiden sääntöjen lisäksi edellä mainittua sopimusta, osuuskunnan yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa.

Jäsen on velvollinen ottamaan osuuksia seuraavien perusteiden mukaan:

*asuin- ja vapaa-ajanrakennuksen ensimmäisestä huoneesta 10 os sekä muista huoneista,
a) joissa on kylpyhuone 10 os
b) joissa ei ole kylpyhuonetta 5 os
*koulun tai muun oppilaitoksen kustakin luokka-
huoneesta 10 os
*saunarakennuksesta 15 os
*liike- verstas- nahottamo- toimisto- majoitus- ravitsemushuoneiston ym.laitoksen kustakin täydestä 20:m2:n lattia-alasta 5 os
*sairaala- tai huoltolaitoksen kustakin hoitopaikasta 5 os
*minkki- ja kettutarha 10 os
*viljelysalan kustakin täydestä peltohehtaarista 1 os.

Osuuksien lukumäärä tarkistetaan ainakin joka kolmas vuosi.

Maksu osuudelta on 1,68 euroa . Osuusmaksu on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.

Jokaisesta uuden jäsenen ottamasta osuudesta ja kustakin jäsenen ottamasta lisäosuudesta on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu.
Kuolleen jäsenen oikeudenomistaja, jolle jäsen on siirtänyt osuutensa, on siirtyneen osuuden osalta vapaa liittymismaksun suorittamisesta sellaisin edellytyksin kuin jäljempänä on sanottu.
Liittymismaksun määrää hallitus vuodeksi kerrallaan niin suureksi, että se vastaa, mitä osuutta kohti tulee kaivon, pumppuaseman, pää- ja sivujohtojen sekä muiden laitteiden rakentamisesta osuuskunnalle aiheutuneista kustannuksista.
Osuuskunnan kokouksella on valta päättää, että määrätynlaisia johtoliittymiä vastaavista osuuksista ei peritä liittymismaksua.
Liittymismaksu kunkin osuuden osalta palautetaan jäsenelle, samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu, viimeistään silloin kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa ja liittymissopimus irtisanotaan.
Palautettavasta liittymismaksusta vähennetään liittymän purkamisesta aiheutuvat kustannukset.

Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla, että sitä ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana. Muuten maksusta määrää hallitus.

Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla. Ylimääräistä maksua voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jäsenten liittymismaksujen nimellismäärä.

Jos ylimääräistä maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista.

Osuuskuntaan liittyvä uusi jäsen kustantaa talojohdon hallituksen määräämästä, kuitenkin lähimmästä mahdollisesta osuuskunnan omistamasta runkojohdosta rakennukselleen, minkä jälkeen osuuskunta hallitsee ja kunnossapitää johdon kahden metrin etäisyyteen sellaisesta jäsenen rakennuksesta, jossa vettä käytetään. Kiinteistön omalla tontilla sijaitsevan talojohtoventtiilin ja siihen liittyvän karan kunnossapito kuuluu kiinteistölle.

Jäsen on velvollinen:

1) luovuttamaan korvauksetta maata jäsenen kiinteistöön johtavien vesihuoltoverkoston rakentamista, korjaamista ja uusimista varten
2) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 1) kohdassa mainittuja vesijohtoja;
3) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesihuoltoverkostoon liitetyt johdot.
4) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä
5) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia vesihuollon
yleisiä sopimusehtoja ja taksaa tai hinnastoa.
6) maksamaan osuuskunnan perimät maksut. Mikäli jäsen jättää maksuja maksamatta on lasku ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä.

Maksu veden käytöstä peritään vesimittareiden osoittaman kuutiomääärän perusteella. Hallitus vahvistaa perittävät maksut kalenterivuosittain. Samoin hallitus voi määrätä pienimmän taloudelta perittävän maksun. Jos osuuskunnan jäsen kirjallisesta kehotuksesta huolimatta jättää vesimaksunsa suorittamatta, on hallituksella oikeus lopettaa veden antaminen.

Osuuskunnan vararahasto kartutetaan niin suureksi, että se vastaa vähintään osuuspääoman kolminkertaista määrää.

Niin kauan kuin vararahasto ei nouse edellä mainittuun vähimmäismäärään, pannaan siihen sellainen osa vuotuisesta ylijäämästä kuin jäljempänä sen kohdalla on sanottu. Osuuskunnalla voi vararahaston lisäksi olla muitakin rahastoja.

Vuotuisesta ylijäämästä on siirrettävä vararahastoon, kunnes se on kasvanut täyteen määräänsä, ainakin neljäsosa, ei kuitenkaan vähäisempää osaa siitä, kuin mitä vastaa kymmenettä osaa prosenttia osuuskunnan vuosivaihdosta.
Muu osa ylijäämästä käytetään sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää, osuuskunnan omiin tarpeisiin.

Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua.
Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä.
Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta Suomen paikkakuntaa.
Kokouksessa on kullakin jäsenellä ja jäsenyhteisöllä yksi ääni. Jäsenen äänioikeutta saa valtakirjan nojalla käyttää vain hänen aviopuolisonsa. Jäsenyhteisöä voi valtakirjalla edustaa yhteisön valtuuttama henkilö, jolla kokouksessa voi olla vain edustamansa yhteisön ääni.
Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Mikäli tehtävään on valittavana useampi kuin yksi henkilö, valitaan kukin henkilö erikseen. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset ja äänestyksen tulos. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet.
Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava ja allekirjoitettava.

Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa

2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen

3) esitetään hallituksen vuosikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta

4) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta

6) päätetään ylijäämän käyttämisestä

7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen

9) valitaan tarvittaessa vähintään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

10) määrätään, missä sanomalehdessä kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan

11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä jäsenten keskuuteen runsaasti leviävässä tai osuuskuntakokouksen määräämässä sanomalehdessä, paitsi milloin kutsu on osuuskuntalain mukaan toimitettava toisin.

Osuuskunnan hallitukseen kuuluu kuusi (6) henkilöä, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen voidaan lisäksi valita vuodeksi kerrallaan enintään niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten hallituksen jäsenten henkilökohtaisiksi varamiehiksi.
Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuolisonsa sekä sellainen jäsenyhteisön edustaja, joka on oikeutettu joko yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittamaan jäsenyhteisön toiminimen tai muutoin laillisesti oikeutettu edustamaan jäsenyhteisöä.
Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuus- kunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen.
Toimitusjohtaja saadaan valita hallitukseen siihen katsomatta, onko hän osuuskunnan jäsen vai ei.
Hallituksen varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain.
Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.
Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Toimitusjohtaja toimii kokouksen valmistelijana ja esittelijänä. Toimitusjohtajan ollessa estynyt esittelijänä toimii hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri. Pöytäkirjat on vuosittain pidettävä numerojärjestyksessä ja hallituksen toimesta säilytettävä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin tarve vaatii ja käsittelee muun muassa seuraavat asiat:

1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista

2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista

3)tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia

4)päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat

5)käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita.

Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, jonka nimittää ja erottaa osuuskunnan hallitus.
Osuuskunnan hallitus tekee toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan toimitusjohtajan tehtävän hoitamiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista.

Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat ne henkilöt, joille hallitus antaa siihen oikeuden.
Oikeuden toiminimen kirjoittamiseen voi hallitus antaa varsinaisille jäsenilleen ja toimitusjohtajalle, joko kaikille tai vain eräille näistä, siten, että aina kaksi yhdessä kirjoittaa toiminimen.
Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta.

Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ja se on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen osuuskunnan varsinaista kokousta, kuitenkin viimeistään ennen maaliskuun loppua.

Osuuskunnalla on kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka valitaan tilikaudeksi kerrallaan.

Hallituksella on valta ilman osuuskunnan kokouksen antamaa lupaa kiinnityttää velasta osuuskunnan kiinteää omaisuutta tai vuokramaalla olevat rakennukset vuokraoikeuksineen. Jos kuitenkin velka, jonka maksamisen vakuudeksi anotaan kiinnitystä samalla kiinnityshakemuksella, on pääoma-määrältään suurempi kuin viisisataatuhatta ( 500.000,00 ) euroa, on kiinnityttämiseen oltava osuuskunnan kokouksen myöntämä lupa.

Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Insert your text here

Osuus voidaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa. Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi. Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa siirrosta.
Siirronsaajalla on oikeus lukea siirretyn osuuden osalta hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän suorittama osuusmaksu siinä määrin kuin tämä olisi oikeutettu saamaan sen takaisin osuuskunnalta.
Siirronsaaja saa tällöin hyväkseen myös muut taloudelliset edut ja velvollisuudet, mitkä siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut, ei kuitenkaan oikeutta siirtäjän jäsenlainana mahdollisesti suorittaman ylimääräisen maksun takaisin saamiseen, ellei siirtäjä ole tätä oikeuttaan siirronsaajalle nimenomaan siirtänyt.

Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle tämän osuus on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa osuuskunnalle sitä haluavansa ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin olevat olemassa.
Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus siirtyneen osuuden osalta hyväkseen vainajan suorittamat osuus ja liittymismaksut sekä saada osakseen myös muut jäsenyydestä johtuvat taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut, oikeuden vainajan jäsenlainana mahdollisesti suorittaman ylimääräisen maksun takaisin saamiseen kuitenkin vain mikäli tämä oikeus ei ole toiselle siirtynyt.

Osuuskunnan hallitus päättää jäsenen erottamisesta:

1) jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan

2) jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyväkseen osuuskunnan palveluksia

3) jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti

4) jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen vastaisesti tai

5) jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi.

Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta ei ole pätevä,
elleivät kaikki osuuskunnan jäsenet ole yhtyneet päätösehdotukseen tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa peräkkäisessä osuuskunnan kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Kutsua seuraavaan kokoukseen ei saa antaa ennen kuin edellinen on pidetty.
Jos kumpikaan kokous ei ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika.

Jos osuuskunta puretaan, jaetaan osuuskunnan säästö jäsenten kesken osuuksien mukaisessa suhteessa.

Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa.

Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.